Maailman onnellisin loppu

Nyt teen sen. Rikon kirouksen. Kirjoitan, vaikka minusta tuntuu, ettei minulla ole mitään sanottavaa. Kirjoitan silläkin uhalla, ettei kukaan tule koskaan lukemaan tätä. Kirjoitan maailmalle, mutta ennen kaikkea kirjoitan itselleni. Ja jos yksikin ihminen kokee tekstini hyödylliseksi, on tavoitteeni saavutettu. Kirjoitan aiheesta, joka on pyörinyt mielessäni viime aikoina. Ehkä jopa vuosia. Kirjoitan anteeksiannosta. Olen jumissa…

Löytöretkiä

Atlantis kadotettu Titanic upotettu – Laji nimeämätön Mantere löytämätön – Oletko Cousteau punapipoinen? Vai Kolumbus verenhimoinen? – Eksyitkö sattumalta tälle tielle? Vai käykö matkasi vielä muualle? – Nyt minut löysit, tässä olen Oletko se, joksi sinua luulen?

Sillanrakentaja

Kun kaksi ihmistä välittää toisistaan, he ovat kiinnostuneita toistensa ajatuksista. He varovat sanomasta pahasti, mutta toisaalta tiedostavat, ettei loukkaantumisia voi aina estää. Silloin he haluavat pyytää anteeksi, koska he välittävät enemmän ystävyydestään kuin oikeassa olemisesta. He ojentavat kätensä sovinnon merkiksi. Joskus ihmiset ajautuvat erilleen. Kuilu kasvaa liian suureksi, eikä käsi enää yllä toisen käteen. Kumpikin…

Suljettu avoin tapaus

Olin avoin kirja käsissä sun Silti rivien välistä luit tarinaa mun Olen salaliittoteoria vaikea ja turha Olen mysteeri kuin Kennedyn murha Olen taikaluoti piipusta Oswaldin Olen sumuinen filmipätkä Zapruderin Olen todistaja vailla nimeä Olen valo ja samalla myös pimeä Olit Marilyn ja minä John Nyt jäljellä haudatut muistot on On paikkasi sun parrasvaloissa Minä kuljen…

Tappavat haaveet

Haaveilu on kirjailijan lempikynä. Kirjailija haaveilee haaveilemisen ilosta ja kehittelee niitä kirjansa sivuilla. Niissä on kuitenkin eräs vaara. Ne ovat vain haaveita ja todellisessa elämässä ne saattavat aiheuttaa ongelmia. Mitä tarkoitan tällä? Haaveet ovat aina henkilökohtaisia. Ne kertovat yhden ihmisen sydämen kaipuusta. Ihminen ei kuitenkaan voi aina saavuttaa haaveitaan, koska maailmassa on yli seitsemän miljardia…

Tähtiin kirjoitettu

Elämä on matka. Sen varmasti jokainen tähän pisteeseen päässyt on jo todennut. Elämä on automatka, jonka jaamme meille tärkeimpien ihmisten kanssa. Nauttiaksemme tästä matkasta, meillä on oltava sama päämäärä. Muuten siitä voi tulla hyvinkin piinaava. Edes ilmastointi tai radio ei siinä tilanteessa paljon lohduttaisi. Olen aina ollut oman elämäni ohjauspyörässä. Näin ovat myös luonnollisesti kaikki…

Kirje Elämälle

Paras ystäväni Elämä! Tiedän että näemme toisemme joka päivä. Keskustelet kanssani kukkien ja puiden välityksellä. Myös vuoret ja taivas kertovat ajatuksistasi. Silti päätin kirjoittaa sinulle. Kirjoitan sinulle ajatuksistani, joita en ole koskaan ääneen ilmaissut. Samalla joudun pyytämään sinulta myös anteeksi. Tutustuimme toisiimme sattumman seurauksena. En valinnut sinua, vaan sinä valitsit minut. Kuulit ensimmäisenä uutisen tulostani.…

Kauneuden kaunis kuolema

Kirsikankukat Myyrmäessä syntyivät perjantaina ja kuolivat sunnuntaina. Kauniiden kukkien tilalle tuli toisella tavalla kauniit lehdet. Tästä tulee mieleeni eräs japanilainen tarinankerronnan muoto. Kusozu on japanilainen taiteenmuoto, jossa kuvataan kuolemisen ja ruumiin mätänemisen yhdeksää eri vaihetta. Eräässä niistä kuvattavana oli sen aikaisen Japanin kaunein nainen Ono No Komachi. Hän oli niin kaunis, että vielä tänäkin päivänä…

Vuoden yksinäisin päivä

”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.” Tämä oli Mooseksen lain neljäs käsky. Tänään on päivä, jolloin kaikki osoittavat poikkeuksellista kunniaa elämänantajaansa kohtaan. Kaikki paitsi minä. Entisessä uskonnossani monet pyhäpäivät -äitienpäivä mukaanluettuna- katsotaan sopimattomaksi ihmispalvonnaksi. Sen sijaan se kehottaa osoittamaan kunniaa vanhempiaan kohtaan jokaisena vuoden päivänä. Vaikka olen samaa mieltä jälkimmäisestä ajatuksesta, joudun myöntämään että pidin vanhempieni kunnoittamista aiemmin…

Rakkauden puoliintumisaika

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen. Rakkauden syvimmän olemuksen pohtiminen on kuin etsisi Narniaa jokaisesta vaatekomerosta. Mielipiteitä rakkaudesta on melkein yhtä monta, kuin ihmisiä tämän sinivihreän pallon päällä. Onko rakkaus itsekästä vai epäitsekästä? Voiko se olla pysyvää? Vaikken enää sanoisi itseäni uskonnolliseksi ihmiseksi, pidän edelleen kultaista sääntöä arvossa. Jotkut väittävät, että kultainen sääntö antaa oikeutuksen…