Sanat syvät ja täynnä mahdollisuuksia Ne voivat rikkoa ja luoda siteitä uusia Sanat jotka lapsena opimme Niissä halki elämän kehitymme Sanoja rakkaita joita haluan lukea Niillä voin tunteeni pukea Niillä ajattelen ja niillä puhun Niillä luon yhteyden suhun Joskus niitä kadun ja harmittelen Niillä vahinkoni myös korjailen Runoilija huono olen Silti sanoja edelleen harjoittelen Kunnes…

Kukkia katson ja jotain nään Jotain mitä en saa sisälle pään Mikä on niiden tarkoitus syvä Miksi elämä on niille niin hyvä Mitä ne minulle opettavat ennen kuin ne elämänsä lopettavat Elämä lyhyt, kaunis ja hauras Kuin kukka köyhä, mutta silti niin vauras Iloitse vielä kun voit Sillä haudassa ei ole karkeloit Kukka silloin päälläsi…

Miten kertoa tunteeni nää, niin että niitä voisi kukaan ymmärtää? Kun kynä ei enää sanoja voi vääntää, eikä sydämen hiljaisuutta ääneksi kääntää. Kun menetystä ei voi kukaan lukea, eikä toisen surua itselleen pukea. Silloin jäljelle jää hiljaisuus syvä, joka on parempi kuin viisauden jyvä. Siihen ei tarvita kuin luja puristus, Joka on rakkauden paras kuristus.…

Ehkä taivas itkee, koska jätin Jumalan Ehkä se itkee, Koska otin jumalakseni maailman Ehkä se itkee, Koska hylkäsin ikuisen elämän Ehkä se itkee, Koska valitsin ikuisen kuoleman Tai sitten se itkee, vaikka kieltäisin sen olemassa olevan