Elämä on peliä. Elämä on lasikattojen rikkomista. Elämä on vauhdin huumaa, jossa kolari on aina vain sekunnin kymmenesosan päässä. Joskus unohtaa pysähtyä tankkaamaan ja tarkistamaan renkaiden paineet. Sitten jysähtää ja matka päättyy. Maslowin tarvehierarkista on tullut minulle kiehtova käsite. Vaikkei se olekaan parasta tai mitenkään yleistettävissä olevaa tiedettä, voi siitä kuitenkin olla apua ihmiselle itselleen.…

Pitäisi olla nukkumassa. Mutta mieleni on jossain muualla. Mieleni matkustaa muistoissa. Niistä on tullut minulle eräänlainen uni, jota näen hereillä ollessanikin. Kuuntelin Juha Tapion kappaleen Jotain niin oikeaa. Se vie minut noin neljä vuotta ajassa taaksepäin. Kun aamulla viideltä kurvasin polkupyörällä alas Jorvinmäkeä, jossa tuolloin asuimme. Kuuntelin siinä hetkessä tuon samaisen kappaleen. Aamun usva oli…

Kaikelle on tarkoitus. Niin kulahtaneelta kuin se kuulostaakin, niin silti siinä piilee jokin itsestäänselvä totuus. Tai ehkä se on totta vain, jos siihen haluaa uskoa. Universumin kaoottisuudessa on meidän tehtävämme etsiä ja löytää tuo tarkoitus, vaikka siihen menisi koko ihmisikä. Sillä tarkoituksettomuus tekisi meidät hulluiksi. Kun maailmamme on sirpaleina, on meidän vastuulla kasata niistä sirpaleista…