Suljettu avoin tapaus

Olin avoin kirja käsissä sun Silti rivien välistä luit tarinaa mun Olen salaliittoteoria vaikea ja turha Olen mysteeri kuin Kennedyn murha Olen taikaluoti piipusta Oswaldin Olen sumuinen filmipätkä Zapruderin Olen todistaja vailla nimeä Olen valo ja samalla myös pimeä Olit Marilyn ja minä John Nyt jäljellä haudatut muistot on On paikkasi sun parrasvaloissa Minä kuljen…

Keskustelua taivaan kanssa III

Mikä tämä outo tunne on? Ikään kuin jotain olisi tapahtunut. Kysyn taivaalta, onko välillämme kaikki hyvin. Se ei kuitenkaan vastaa minulle. Itse asiassa kuu ja hänen seuralaisensa eivät ole vielä edes saapuneet. Aurinko on vasta lähtemässä pois näistä juhlista. Sillä on kiire seuraaviin juhliin. Olisinpa yhtä suosittu kuin aurinko. Niinpä olen tilanteessa, jossa kukaan ei…

Kirja joka pelasti henkeni

Aloittaessani koulutukseni leipuri-kondiittoriksi lähes kaksi vuotta sitten, opettajamme kokosi luokan yhteen ensimmäsenä päivänä. Hän pyysi meitä esittelemään yhden meille tärkeän esineen, joka sattuisi olemaan mukanamme. Kun tuli minun vuoroni, kaivoin repusta esiin Paolo Coelhon kirjan Like the flowing river. Sen lyhyet tarinat saavat minut rakastumaan elämään yhä uudelleen ja uudelleen. Voisin sanoa tuon kirjan pelastaneen henkeni.…

”Miksi en saavuttaa, saavuttaa en saa, sitä hetkeä jolloin en elä tolloilen?”

Olen kirjoittanut itsesäälistä aiemminkin. Mustan koiran ohella se on ollut huono ystäväni koko elämäni ajan. Olen inhonnut itseäni ja toisinaan toivonut etten olisi syntynytkään. Viime aikoina olen tässäkin asiassa yrittänyt ottaa tietoisia edistysaskeleita ja itsesäälistä tulikin minulle joksikin aikaa tuntematon käsite. Ehkä omaksuin jonkinlaisen valheellisen itsevarmuuden kuoren. Tämä kuori ei kuitenkaan ole titaania. Se kuori on…

Seuraa murenevaa suklaasydäntäsi

Mikään ei ole sen vaikeampaa, kuin oman epätäydellisyytensä myöntäminen. Erityisen vaikeaa se on silloin, kun tarkoitus oli hyvä ja sitä luuli saaneensa aikaan jotain erinomaista. Niissä tilanteissa voi ottaa oppia virheistään ja toisten virheistä. Ja virheistähän minulla on hyvinkin paljon kokemusta. Meillä oli koulussa noin kuukausi sitten taitotöiden näyttö. Halusin kovasti tehdä kaulittavasta suklaasta sydämenmuotoisen…

Minne aika katosi?

On huhtikuinen päivä vuonna 2014. Istun ikkunattoman hotellihuoneeni sängyssä Chongqingissa. Olen yksin Kiinassa, mutta sitähän minä lähdinkin etsimään. Kävin juuri ostamassa junaliput Pekingiin. Matka tulee kestämään yli vuorokauden. Pelkäsin miten selviän, kun en puhu kiinaa ollenkaan. Minulla oli vain vihko, johon olin kirjoittanut junan päämäärän, lähtö- sekä saapumisajan. Olin myös kuullut, että kiinalaiset junat ovat…

Kirje Elämälle

Paras ystäväni Elämä! Tiedän että näemme toisemme joka päivä. Keskustelet kanssani kukkien ja puiden välityksellä. Myös vuoret ja taivas kertovat ajatuksistasi. Silti päätin kirjoittaa sinulle. Kirjoitan sinulle ajatuksistani, joita en ole koskaan ääneen ilmaissut. Samalla joudun pyytämään sinulta myös anteeksi. Tutustuimme toisiimme sattumman seurauksena. En valinnut sinua, vaan sinä valitsit minut. Kuulit ensimmäisenä uutisen tulostani.…