Kukkia katson ja jotain nään
Jotain mitä en saa sisälle pään

Mikä on niiden tarkoitus syvä
Miksi elämä on niille niin hyvä

Mitä ne minulle opettavat
ennen kuin ne elämänsä lopettavat

Elämä lyhyt, kaunis ja hauras
Kuin kukka köyhä, mutta silti niin vauras

Iloitse vielä kun voit
Sillä haudassa ei ole karkeloit

Kukka silloin päälläsi kasvaa saa
ja ilosta muitakin muistuttaa

Sinua se päivä ei kuitenkaan hyödytä
Niinpä kukkien tuoksu muistoihisi syövytä

Nauru, ilo ja ystävyys
Silti kukissa piilee elämän syvällisyys