Miehen rooli on minulle aina ollut taakka. En ole koskaan ollut mikään johtaja. En ole koskaan ollut mikään taistelija. Toveri olen kyllä, mutta tässä sodassa minusta on tullut rintamakarkuri, joka valitsi pelkuuruuden tien. Milloin minusta tuli tämä miehen kuori? En valinnut sitä itse. Vanhempanikaan eivät sitä valinneet. Vaikka perheeseemme kuului kolme poikaa, joista olen nuorin, niin…
Yhdistin äsken puhelimeni tietokoneeseen. Puhelimeni kysyi minulta, luotanko tähän tietokoneeseen. Minulle annettiin kaksi vaihtoehtoa. Joko luotan tai en luota. Tämä sai minut miettimään oikeaa elämää. Täytyykö oikeassakin elämässä valita joko luottaa tai olla luottamatta? Meissä on sisäänrakennettu taipumus luottaa. Haluaisimme uskoa, että jos kaupungilla laskemme laukkumme hetkeksi maahan, niin kukaan ei sitä tule viemään. Myös ihmissuhteissa…
Kävelen pitkin Unioninkatua. Sen varrella kohtaan monia risteyksiä ja katuja. Silti en valitse niistä yhtäkään, vaan jatkan matkaani. Sen pohjoispäässä on eräs risteys ja katu, joka on ainutlaatuinen. Unioninkatu sekä Liisankatu olivat vuonna 1819 Suomen uuden pääkaupungin ensimmäiset viralliset kadunnimet ja lähes kaksisataa vuotta myöhemmin ne ovat Helsingin vanhimmat kadunnimet. Unioninkatu haluttiin alunperin nimetä keisari Aleksanteri…
Kautta historian tarinat ovat täyttäneet aukon ihmisten sydämessä. Tarinat ovat tarjonneet lohtua vähäosaisille ja myös ikkunan parempaan maailmaan. Maailmaan, jossa jokaisen unelmat voivat sittenkin toteutua. Usein kuitenkin myös tarinoihin heijastuu todellisen elämän epätoivo. Yksi tälläinen on Victor Hugon kurjat. Sen sadat pienet kohtaukset voidaan kietoa monen teeman ympärille. Yksi niistä on unelmat. Kaikkilla hahmoilla on…
Metallican St. Anger oli albumi, joka meinasi jäädä toteutumatta. Siihen kiteytyy kaikki ne tunteet, joita tuo bändi yritti kaikkien sen vuosien aikana hukuttaa alkoholiin ja rock-musiikkiin. Sen musiikillisesta laadusta voi olla montaa mieltä, mutta kaikessa karkeudessaan se kertoo jotain enemmän, kuin mitä sävelet, sanat ja rytmi voi välittää. Se on tarina tunteista, jotka täytyy kohdata ennemmin tai myöhemmin.…
Keskustelin äskettäin erään ystäväni kanssa lapsuuden jättämistä arvista ja psykiatrisen avun hakemisesta. Hänen kantansa oli ehdoton. Hänen mielestään kukaan muu ei tunne meitä niin hyvin kuin me itse. Vain me itse tiedämme vahvuutemme ja heikkoutemme. Mutta onko todellisuus tämä? Elin pitkälle yli 20 vuotta elämästäni ajatellen, ettei minun lapsuuteni ollut sen kummempi, kuin kenenkään muunkaan.…
Mikään ei ole sen helpottavampaa, kuin se että vilpittömästi pyytää anteeksi. Ei selittelyjä, ei puolusteluja. Miten raikas ilma onkaan tämän jälkeen ja on taas helppo hengittää. Anteeksipyytäminen on todellista vastuunkantoa sanoistaan ja teoistaan. Itselleni kävi niin, että ajauduin facebookin ryhmäkeskustelussa hieman kiistaan siitä, mikä on oikea tapa osoittaa empatiaa surevaa kohtaan. Minulla oli erään henkilön…
Mainostajien pitäisi olla terävimpiä partaveitsiä, mitä veitsitehtaalta löytyy. He hallitsevat mielikuvien luomisen. Totuus on heille tuntematon käsite. He osaavat vakuuttaa sinut siitä, että sinäkin olet leipuri laittamalla pakastepullat pellille ja uuniin. He osaavat pilata monen klassisen musiikin mestariteoksen, laittamalla sen margariinimainokseen. Silti yksi asia, jota he eivät ole oppineet, on mainoksensa räätälöinti. Olen antanut lukuisia…
Kävelen mielelläni metsissä ja puistoissa. Yhtä rakas minulle on myös kävely Helsingin keskustassa. Sen vanhat rakennukset ovat kuin isoja puita, jotka ovat eläneet kauemmin kuin moni meistä. Tuomiokirkko on eräs lempikohteitani kun haluan mietiskellä. Tai pikemminkin, kun haluan tyhjentää mieleni ajatuksista. Kun mielen tyhjentää ajatuksista, niin jäljelle jää vain tietoisuus. Tietoisuus, joka ei tunne egoa,…
Kiitoksen ja tunnustuksen saaminen on yksi ihmisen perustarpeista. Jo lapsille opetaan kiitollisuuden merkitys. Hyvät vanhemmat myös muistavat antaa tunnustusta lapselleen, kun hän onnistuu jossain. Toisaalta he antavat tunnustusta, vaikkei lapsi mitään kuurakettia olisikaan keksinyt. Tällä on kuitenkin eräs varjopuoli, jonka oivaltamiseen itselleni meni melko pitkään: Kukaan meistä ei voi elää kiitoksen ja kunnian odotuksessa. Näin…
Nothing personal 