Tylsyys, tappava myrkky vaiko ihmelääke?

Oletko koskaan tavannut ihmistä, josta et saa mitään irti? Heität keskustelunavauksia, mutta et saa kipinää syttymään. Hänen seurassaan tunnet piinaavan hiljaisuuden huminan. Jos häneen päättääkin tutustua, hänestä paljastuukin syvällisiä ja kiehtovia piirteitä. Tylsyys on sellainen ystävä. Teemme mitä tahansa pitääksemme sen loitolla. Tunnemme olomme epämukavaksi sen seurassa. Tylsyys voi kuitenkin osoittautua parhaaksi ystäväksemme, kun tutustumme siihen, emmekä…

Kaikkeuden uudestisyntymisteoria

Meillä on jatkuva kiire, mutta mihin? Jonain päivänä saamme huomata, että juna johon kiirehdimme onkin peruttu. Se porkkana, jota tavoittelimme tulee aina olemaan käsiemme ulottumattomissa. Vaihtoehtoisesti voimme pysähtyä paikoillemme ja iloita elämän ihmeestä. Millainen sattuma onkaan, että saamme olla elossa. Millainen sattuma onkaan, että saamme olla elossa juuri tänä aikana. Toisaalta olisi ehkä ollut parempi…

Rakas arkeologi!

Tuuli ulvoo ja tuo mukanaan hiekanjyviä. Ne löytävät itselleen kodin, kunnes tuuli jälleen kerran kutsuu ne mukaansa uusiin seikkailuihin. Mikään tässä maailmassa ei pysyvää, paitsi hiekka. Se peittää allensa kaiken. Myös sen, minkä eteen nähtiin paljon vaivaa. Seisot paikassa, jossa kerran sijaitsi rakennustyömaa. Siihen piti tulla taivaaseen asti ulottuva linna. Sitä rakensi epätäydellinen arkkitehti epätäydellisine ajatuksineen.…

Unelmien juna

Kuljen edelleen tässä junassa kohti tuntematonta. Tuntematon pelottaa, mutta samalla se on myös ystäväni. Tiedän että johonkin tämä juna kulkee. Katselen varovaisesti ympärilleni. Täällä on keski-ikäisiä liikemiehiä pelaamassa älypuhelimillaan. He ovat palanneet poikuutensa päiviin leikkiessään puhelintensa kanssa. Täällä on väsyneitä opiskelijoita, jotka nojaavat väsyneet päänsä ikkunaa vasten. Joku on sulkeutunut kirjojen maailmaan. Olenkohan koskaan lukenut…

Unelma nimeltä elämä

Illalla myöhään painan väsyneen pääni tyynylle. Saatan olla väsynyt, mutta se ei vielä takaa minulle paikkaa junassa unten maille. Ajatukseni pitävät minua valveilla. Ne muistuttavat kirkasta lamppua pyörivää epätoivoista perhosta. Lopulta juna saapuu noutamaan minut. Unessani näen elokuvan. Tämä on niitä entisaikojen liian suurella nopeudella pyöriviä mykkäfilmejä. Tuossa elokuvassa päähenkilö kulkee läpi elämänsä virheestä virheeseen. Miksei hän…

Seuraa reikäistä lettusydäntäsi

Rakkaustarinoiden ei aina tarvitse päättyä katkeriin kyyneliin. Romeon ja Julian ei aina tarvitse uhrata kaikkea rakkauden vuoksi. Rakkautta ja elämää ei aina tarvitse edes ottaa niin henkilökohtaisesti. Tästä sain kohtalolta kevyen muistutuksen viimeisen työpäiväni kunniaksi. Sen seurauksena totesin, että haluan sittenkin päättää tämän blogin tarinan iloiseen sointuun. Haluan sittenkin kertoa vielä yhden tarinan. Tarinan reikäisestä…

Epilogi: Tähtiin ikuistetut haaveet

Mitä tarinan jälkeen tapahtui? Sen tietää ainoastaan kohtalon kynä. En itsekään olisi tälläistä juonenkäännettä osannut suunnitella. Blogin tarina on loppu, mutta minun tarinani ovat vasta alussa. Olen 28 vuotta kerännyt hahmoja tarinoihini. Jotkut henkilöt eivät toimineet hahmoina, vaan kynän liikkeellepanevana voimana. Käydessäni toisen kerran Japanissa keväällä 2013, törmäsin bussimatkalla Tokiosta Sendaihin liikemieheen. Hän kertoi omasta…