On kirkas heinäkuinen ilta ja ajelen kohti unelmiani. Kohti ihmistä, joka kaipaa minua. Tiedän että aamuun mennessä saavutan määränpääni. Yllättäen taivaanrannalle purjehtivat mustat pilvet, kuin merirosvolaivat. Olen joutunut väijytykseen. Pian ne alkavat pommittaa minua rankkasateella ja salamoilla. Ne liittoutuvat tuulen kanssa minua vastaan. Tuulilasinpyyhkimet kiihdyttävät huminaansa kuin tahdin määräävä rumpu orjakaleerissa. Autoni huojuu kotiin palaavan…