Tietoinen ajattelu

Kognitio tulee latinan kielen sanoista con (kanssa) ja gnōscō (tietää). Kognitio merkitsee lyhyesti sanottuna ajatusprosessia. Kysymysten avulla voi selvittää itselleen ajatusten alkuperää, sekä sitä mihin ne johtavat. Miksi toimin tiettyssä tilanteessa tietyllä tavalla? Miten minun olisi pitänyt toimia? Miten sivustaseuraaja olisi nähnyt tilanteen? Ilman ajatusten tiedostamista, ajatuksemme ohjaavat meitä. Ajatusten tiedostamisen avulla voimme itse ottaa aivojemme ohjakset käsiimme.

Ajatusten tiedostaminen voi myös opettaa meitä ymmärtämään tunteitamme. Mitkä tilanteet laukaisevat minussa pelkoa? Miksi loukkaannuin tietyssä tilanteessa? Oliko minulla oikeus loukkaantua, vai oliko sittenkin kyse väärinkäsityksestä? Miksi tunnen yksinäisyyttä yhdessäolon jälkeen? Miksi syytän itseäni tunteistani? Tunteet voivat ohjailla meitä, mutta me voimme myös oppia ohjailemaan niitä. Masennus on tila, jota ihminen ei pelkällä tietoisella ajattelulla pysty poistamaan. Mutta tietoisen ajattelun avulla hän pystyy miettimään tilanteita, jotka laukaisevat hänessä masennusta ja pyrkiä tulemaan toimeen sen kanssa. Jossain vaiheessa hän saatta huomata, ettei hänen sisäinen äänensä enää syytäkään häntä niin paljon kuin aiemmin. Tämän seurauksena hänen maailmastaan tulee valoisampi.

Ajattelumallit ovat totuttuja tapoja reagoida tiettyihin tilanteisiin. Ne ovat ikään kuin käynnistäisi sovelluksen, jossa tietokoneen suoritin käy ennalta kirjoitettua koodia rivi riviltä läpi. Ajattelumallit ovat lapsuudessa opittuja, mutta kenenkään ei tarvitse jäädä niiden vangiksi. Jos ihminen tottui lapsena syyttämään itseään kaikesta, tuohon ajatteluun on todennäköisesti joku syy. Aikuisena tämä ajattelu kuitenkin jarruttaisi hänen henkilökohtaista kasvuaan, koska hän olisi jo luovuttanut ennen taistelua. Behaviorismi, eli käyttäytymistä tutkiva oppimisteoria voi selittää ajattelumalleja ja niiden alkuperää. Mutta pelkkien ajattelumallien tiedostaminen ei riitä niiden muuttamiseen. Tarvitaan myös kognitiivista ajattelun ohjaamista. Kukaan ei ole tuomittu lapsuutensa perusteella. Jos kuitenkin itse jäämme kiinni lapsuuden traumoihin, emme koskaan pääse niistä eroon.

Kirjoittamisesta on tullut minulle keino tiedostaa ajatukseni. Kirjoittamisen avulla käyn keskustelua itseni kanssa. Kirjoittaessa joudun myös kysymään itseltäni kysymyksiä ja etsimään niihin vastauksia. Joskus saatan jälkeenpäin tarkastella tuota tekstiä ja miettiä, mitä ajattelin silloin kun sen kirjoitin. Mitä enemmän kirjoitan, sen enemmän opin tuntemaan itseäni. Tämä näkyy myös kirjoituksissani. Uskon että kenestäkään ei voi tulla kirjailijaa, muuta kuin kirjoittamalla ja vieläpä paljon. Olkoonpa keinot mitkä hyvänsä, niin ajatusten tiedostaminen on ehdoton edellytys jokaiselle, joka haluaa saavuttaa elämässään unelmansa ja olla paras mahdollinen versio itsestään.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s