Se mikä ei tapa, totisesti vahvistaa

Joskus ihminen taipuu kivun edessä. Joskus kipu saa taipua ensin. Kyse on vain omasta asenteesta sekä siitä, ottaako vastuun itsestään, toiminnastaan sekä tunteistaan. Aloitin hiljattain työssäoppimisen erään kongressikeskuksen pienessä leipomonurkassa. Ravintolamaailma on kovaa peliä, jossa ulko-ovi on aina lähellä. Toisaalta tuo anteeksipyytelemätön ympäristö erottelee jyvät akanoista. Työnohjaajani on jotakuinkin minun ikäiseni naishenkilö. Aluksi suhtauduin häneen…

Kauneuden kaunis kuolema

Kirsikankukat Myyrmäessä syntyivät perjantaina ja kuolivat sunnuntaina. Kauniiden kukkien tilalle tuli toisella tavalla kauniit lehdet. Tästä tulee mieleeni eräs japanilainen tarinankerronnan muoto. Kusozu on japanilainen taiteenmuoto, jossa kuvataan kuolemisen ja ruumiin mätänemisen yhdeksää eri vaihetta. Eräässä niistä kuvattavana oli sen aikaisen Japanin kaunein nainen Ono No Komachi. Hän oli niin kaunis, että vielä tänäkin päivänä…

Vuoden yksinäisin päivä

”Kunnioita isääsi ja äitiäsi.” Tämä oli Mooseksen lain neljäs käsky. Tänään on päivä, jolloin kaikki osoittavat poikkeuksellista kunniaa elämänantajaansa kohtaan. Kaikki paitsi minä. Entisessä uskonnossani monet pyhäpäivät -äitienpäivä mukaanluettuna- katsotaan sopimattomaksi ihmispalvonnaksi. Sen sijaan se kehottaa osoittamaan kunniaa vanhempiaan kohtaan jokaisena vuoden päivänä. Vaikka olen samaa mieltä jälkimmäisestä ajatuksesta, joudun myöntämään että pidin vanhempieni kunnoittamista aiemmin…

Mikä ihmeen post-theismi?

Sitä voisi luulla, että uskonnosta lähteminen olisi saanut minut kääntymään uskonnollisuutta vastaan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Olen omaksunut asenteen, jota voitaisiin sanoa post-theismiksi. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä Hollywoodin Adventistiseurakunnan pastori Ryan Bell päätti ryhtyä erikoiseen kokeiluun. Hän päätti elää vuoden ilman Jumalaa. Hän perusti blogin nimeltä A Year Without God. Myöhemmin hän perusti uuden blogin nimeltä Life After…

“Se teistä, joka on synnitön, heittäköön häntä ensimmäisenä kivellä”

Otsikon ajatukset ovat ehkä lempisanani Raamatusta. Ironista sinänsä, että niidä pidetään myös apokryfisinä, eli epäkaanonisina. Näillä sanoilla Jeesus antoi opetuksen juutalaisille, jotka olivat kivittämäisillään haureuteen syyllistyneen naisen. Tästä jakeesta on tullut elämääni ohjaava periaate. Mikään ei ole sen helpompaa, kuin toisten tuomitseminen. Internetissä se on vieläkin helpompaa, kun ei joudu tekemään sitä kasvotusten. Internetissä törmää usein…

Nöyryyden ikuinen hienosäätö

Lapsena ihmettelin aina, miksi Darth Vader toistuvasti sääti jotain vipua jahdatessaan Lukea kuolontähden käytävillä. Äskettäin internet valaisi minua, ja selvisi että kyseessä oli jonkinlainen tähtäysjärjestelmä, jota piti kalibroida. Tästä rakennan huonon aasinsillan nöyryyteen. Uskovaisena pidin nöyryyttä ihmisen suurimpana hyveenä. Tavoittelin sitä niin pitkälle, että sen voitaisiin sanoa olleen jo valenöyryyttä. En koskaan osannut ajatella itsestäni terveellä tavalla. Niinpä…

Rakkauden puoliintumisaika

Niin pienen hetken rakkaus on lumivalkoinen. Rakkauden syvimmän olemuksen pohtiminen on kuin etsisi Narniaa jokaisesta vaatekomerosta. Mielipiteitä rakkaudesta on melkein yhtä monta, kuin ihmisiä tämän sinivihreän pallon päällä. Onko rakkaus itsekästä vai epäitsekästä? Voiko se olla pysyvää? Vaikken enää sanoisi itseäni uskonnolliseksi ihmiseksi, pidän edelleen kultaista sääntöä arvossa. Jotkut väittävät, että kultainen sääntö antaa oikeutuksen…

Norsun korvat, hiiren suu sekä sinivalaan sydän

Keskustelu on taito, taide ja ehkä tiedekin. Jokainen meistä osaa puhua, mutta keskusteleminen onkin sitten jotain astrofysiikkaa puhumiseen verrattuna. Jotkut ovat hyviä aloittamaan keskusteluja. Toiset taas saavat ne hyvin loppumaan. Keskustelutaidon tärkein ominaisuus ei olekaan puhuminen, vaan kuunteleminen. Journalistille kuunteleminen on paljon suuremmassa roolissa kuin puhuminen, vaikka tiedon jakaminen onkin hänen työnsä. Hyvä journalisti saa…

Ihmeellisempi kuin naisen rakkaus

Muutama vuosi sitten istuin autossa parhaan ystäväni Sakarin kanssa. Meillä on paljon yhteisiä muistoja ajoilta, jolloin olimme 20-vuotiaita. Muutin Vantaan Koivuhakaan vuonna 2007. Uudessa työssäni uskonnollisen yhdyskunnan haaratoimistossa tutustuin pian Sakariin. Työskentelimme samassa työtehtävässä ja olimme myös naapureita. työajan ulkopuolella vietimme lähes joka päivä aikaa yhdessä. Kuuntelimme Dave Lindholmia ja J. Karjalaista. Toisinaan kuuntelimme minun…

Kävelyllä metsässä III

Vietän päivää Roihuvuoren kirsikkapuistossa. Tänään ei ole kiire mihinkään. Tänään ei kukaan minua tarvitse tai kaipaa. Onhan sentään vapaapäivä. Löysin journalismin raamatun. Sen nimi on Hyvä Journalismi – Käytännön opas kirjoittajalle. Jotkut sen sisältämistä ajatuksista ovat minulle entuudestaan tuttuja. Silti koko ajan törmään tajunnan räjäyttävään tekstiin, joka muuttaa käsitykseni journalismista. Samalla katseeni kiinnittyy kirsikkapuihin. Ne…