Unelma nimeltä elämä
Illalla myöhään painan väsyneen pääni tyynylle. Saatan olla väsynyt, mutta se ei vielä takaa minulle paikkaa junassa unten maille. Ajatukseni pitävät minua valveilla. Ne muistuttavat kirkasta lamppua pyörivää epätoivoista perhosta. Lopulta juna saapuu noutamaan minut. Unessani näen elokuvan. Tämä on niitä entisaikojen liian suurella nopeudella pyöriviä mykkäfilmejä. Tuossa elokuvassa päähenkilö kulkee läpi elämänsä virheestä virheeseen. Miksei hän…