Onnellisuuden kartta

Lähden ulos kävelemään. Pois siitä käytävästä, jonka olen muuttolaatikoiden keskelle muodostanut. Lähden Gunillankalliolle. Hieno nimi Laajasalon takana olevalle pienelle pisteelle kartassa, josta kukaan on tuskin kuullutkaan. Ulkona sataa. Minulle tyypilliseen tapaan, haluan antaa ajatusteni vaeltaa, yrittäen tarttua edes yhteen niistä. Tuo käteeni tarttuva ajatus on onnellisuus. Onnellisuus on yksi niistä monista aiheista, joka oli minulle aiemmin…

Keskustelua taivaan kanssa III

Mikä tämä outo tunne on? Ikään kuin jotain olisi tapahtunut. Kysyn taivaalta, onko välillämme kaikki hyvin. Se ei kuitenkaan vastaa minulle. Itse asiassa kuu ja hänen seuralaisensa eivät ole vielä edes saapuneet. Aurinko on vasta lähtemässä pois näistä juhlista. Sillä on kiire seuraaviin juhliin. Olisinpa yhtä suosittu kuin aurinko. Niinpä olen tilanteessa, jossa kukaan ei…

Tikku sormessa

Tänään on päivä, jolloin olen kaikki velvollisuuteni suorittanut. Olen suorittanut velvollisuuteni työnantajaani kohtaan. Olen tavoitellut unelmia ja joutunut hylkäämään niitä. Niinpä tänään olen vapaa tekemään mitä hyvänsä. Olen myös vapaa olla tekemättä mitään. Olen vapaa vain olla ja nauttia todellisuudesta. Kotona puuhastellessani kävi kuitenkin niin ikävästi, että sain tikun sormeeni. Pikkujuttu, kunnes se sattuu omalle…

Keskustelua taivaan kanssa II

Tänä yönä kuu on kätkenyt kasvonsa minulta. Tähdetkään eivät halua näyttäytyä. Silti tiedän etteivät synkimmätkään pilvet voi estää yhteyttämme. Voin hylätä taivaan, mutta taivas ei ikinä hylkää minua. Ehkei se edes tiedosta olemassaoloani, mutta samapa tuo. Olen tottunut kulkemaan tätä pimeää tietä yksin. Kuinka kauan minun on taottava päätäni seinään, ennen kuin seinä hajoaa ja pääsen…

Yesterday

Uskon eiliseen. Uskon eiliseen, jolloin kaikki oli vielä hyvin. Eiliseen, jolloin kaikki kortit olivat vielä pelaamattomina kädessäni. Eilen edessäni oli risteyksiä. Tänään minusta tuntuu siltä, kuin valitsin väärän tien joka kerta. Kaikesta itsekriittisyydestä huolimatta minusta tuntuu siltä, etten ikinä opi välttämään virheitä. Kokemuksesta huolimatta teen edelleen toistuvasti virheellisiä päätelmiä ja hätäisiä ratkaisuja. Mietin oikeaa ratkaisua niin…

Here comes the sun

On aurinkoinen toukokuinen päivä ja ilmassa uuden elämän tuoksu. Aloitus on kliseinen kuin mikä. Mutta tunne on todellinen, olkoonpa se kuinka loppuunkulutettu tahansa. Joskus kaikki palaset loksahtavat kohdalleen, samaan aikaan kun kaikki menee pieleen. Talvi on yleensä ollut elämäni synkintä aikaa. Olen laskenut päiviä kevääseen. Olen tuijottanut lunta ja katsellut sen hiljaista sulamista sekä takatalven tulemista.…

Keskustelua taivaan kanssa I

Vain kuun sirppi sekä sadat tähdet ovat kuuntelemassa hiljaisia ajatuksiani. Heille voin kertoa sydämeni mietteet, joille en aina sanoja itsekään löydä. Unettomat yöt ovat minulle tuttuja. Mielenkiinnolla seuraan, kuinka pitkään voin jatkaa ennen kuin seinä tulee vastaan. Huonosti nukutut yöt eivät aiheuta virheitä, vaan ne tekosyyt. Huonosti nukutunkin yön jälkeen kykenen jotakuinkin tavalliseen toimintaan, mikäli…

Mikä ihmeen post-theismi?

Sitä voisi luulla, että uskonnosta lähteminen olisi saanut minut kääntymään uskonnollisuutta vastaan. Näin ei kuitenkaan ole käynyt. Olen omaksunut asenteen, jota voitaisiin sanoa post-theismiksi. Vuoden 2013 viimeisenä päivänä Hollywoodin Adventistiseurakunnan pastori Ryan Bell päätti ryhtyä erikoiseen kokeiluun. Hän päätti elää vuoden ilman Jumalaa. Hän perusti blogin nimeltä A Year Without God. Myöhemmin hän perusti uuden blogin nimeltä Life After…

Kollektiivinen mieli

    Internet on lisännyt saatavilla olevan tiedon määrää niin paljon, että sitä voidaan sanoa ihmiskunnan kollektiiviseksi mieleksi. Aivan kuten neuronit aivoissa luovat uusia yhteyksiä kognitiivisten prosessien kautta, myös internet kehittää itse itseään koko ajan. Aluksi se oli elektroninen ilmoitustaulu sekä viestienvälityskanava. Nykään kuka tahansa voi olla sisällöntuottaja sosiaalisen median ansiosta. Kaikki tieto ei ole yhtä…

Elämäni merkittävin päivä: 18.4.2016

Päiväni alkoi aivan kuten kenen tahansa muunkin päivä. Siinä ei ollut mitään erikoista. Heräsin kärttyisenä ja kirosin univelkaani. Jossain vaiheessa mietiskelin vapauden merkitystä. Olen vapautunut mielenhallinnasta. Silti jokin pidättelee minua. En ole puoleen vuoteen ollut tekemisissä Jehovan todistajien kanssa. Eli uskontoon jossa kasvoin. Silti nimellisesti olen edelleen tässä järjestössä. Vaikka olen kumonnut uskoni, niin joudun…