Valloittamaton kaupunki

Sydämesi on valloittamaton kaupunki meren takana.
Tahdon sinne matkustaa veneenäni puupala, purjeenani lakana.

Perillä huomaan sen olevan muurien suojassa.
Ei ole nostosiltaa, ei salaista tunnelia olemassa.

Varovaisesti huutelen ja koputan portteja.
Enhän halua paljastaa kaikkia kortteja.

Epätoivoni kasvaa ja tunteeni pettävät minua.
Lopulta ajatuksillani pommitan sinua.

Halusin sinulle kaiken kertoa ja jakaa.
Nyt huomaan, ettei sanojen tulva rakkautta takaa.

Pettyneenä totean, että turha oli retki tää.
Toivottavasti siitä ei paha mieli jää.

Kun käännyn hiljaa pois, silti toivo elää vaan.
Että sydämesi vielä joskus avoinna nähdä saan.

Ehkä tämä kaikki oli kuvitelmaani mun.
On vain niin vaikeaa unohtaa kaupunkias sun.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s