Kellot soivat Napolin

Aamulla kellot soivat Napolin.
Sängyssä hiljaa niitä kuuntelin.
Mitä tuo päivä tää?
Kuka kuolee, kuka synnyttää?
Miksi tänäänkin on sotia ja surua?
Miksi emme näe pienintä onnen murua?
Surun poistaisin jos voisin.
Myös iloa toisten sydämeen tosin.
En ole messias tai kaikkivoipa.
Mutta kellot ne Napolin soipa.
Kenelle ne soivat, sitä tiedä en.
Tänäänkin riemua sydämeeni tarvitsen.

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s