Miten opetella uuden kielen, jollei osaa puhua? Miten ilmaista tunnetta, jonka olemassaoloa ei tiedä? Koko elämäni olen piilottanut tunteeni naamarin taakse, aivan kuten vanhempani minua opettivat tekemään. Erityisesti rakkauden ilmaiseminen on ollut minulle vaikeaa. Vaikka kuinka olisin halunnut, suuni muuttui mykäksi, kun yritin sanoa: ”Minä tarvitsen sinua”. Niinpä yritin ostaa rakkauteni teoilla. Näin tekemällä hukutin ja kuristin ne, joista eniten välitin. Pelkäsin menetystä, koska tuo pelko oli tullut minuun jo äidinmaidossa. Pelkäsin rakastaa ja pelkäsin menettää. Lopputulos oli aina sama.

Nyt aikuisena joudun palaamaan koulun penkille ja opetella rakkauden aakkoset alusta. Jospa jonain päivänä olisin valmis lausumaan ensimmäisen rakkauden sanani ja lopulta kokonaisen lauseen. Rakkaus on epäitsekkyyttä, joten vain harjoittelemalla näitä sanoja, voin oppia rakkauden kielen ja löytää jonkun, joka niinikään puhuu tätä kieltä, kunnes lopulta sanoja ei enää tarvita, vaan pelkkä katse riittää lukemaan ajatukset.