On Sunnuntaiaamu kaupunkiin jo laiskasti saapunut
Linnut laulaa ja tämä mieskin on herännyt
Ennen kuin teen yhtään mitään
Laitan kahvit pannuun porisemaan
Se minulle hyvää mieltä ja virkeyttä antaa
Sen avulla pystyn heikkoa ruumistani kantaa

Olemme kahvin kanssa sielunveljeksiä
Olemme vahvoja ja toisinaan myös kitkeriä
Menee pannut välillä meistä tukkoon
silti olemme avaimia juuri oikeaaseen lukkoon
Emme yksinäisyyttä voi kovin hyvin kestää
Ihmisten seurassa ei iloamme voi estää

En ole koskaan ollut kahvin suhteen kovin tarkka
Kunhan pakkaus on hyvä ja taskussa muutama markka
Mitä vanhemmaksi tulen, sen enemmän nuoruutta kaipaan
Siksi kahvikin saa minut palaamaan viattomuuden aikaan
Katson pakettia ja siinä lukee Gevalia Gävlestä
Siellä synnyin ja sieltä sain myös kahvia äidinmaidosta